Vuonna 1732 Bolognan yliopiston marmorisaleissa tapahtui jotakin, mitä ei ollut tarkoitus tapahtua.
21-vuotias nainen astui professorien, kirkonmiesten ja epäilijöiden eteen ja puolusti väitöskirjaansa luonnonfilosofiasta. Ei kirjallisuudesta. Ei siveysopista. Fysiikasta.

Laura Bassi – Saranapuole tiedettä
Huone oli täynnä miehiä, jotka tiesivät ennakolta, ettei tämä voisi onnistua. Naiset eivät opiskelleet luonnonlakeja. Naiset eivät väitelleet. Ja varsinkaan naiset eivät voittaneet väittelyitä.
Mutta Laura Bassi ei tullut pyytämään lupaa. Hän tuli voittamaan ajan hengen.
Hän vastasi tuntikausia kysymyksiin mekaniikasta, matematiikasta ja Newtonin teoriasta.
Ei kohteliaasti. Ei varovasti. Continue reading

Taustalla oli ajatus, jonka olin kuullut jo aiemmin sosiologeilta: että pieni mutta merkittävä osa ihmisistä – ehkä noin yksi prosentti vuosittain – putoaa kehityksen kelkasta, koska yhteiskunta muuttuu nopeammin kuin ihmiset ehtivät sopeutua. Tämä ei tarkoita älyllistä kyvyttömyyttä tai laiskuutta, vaan sitä, että ihmisen psykologinen ja identiteettiin liittyvä muutosnopeus on rajallinen, kun taas teknologinen ja kulttuurinen muutos kiihtyy.



