Mielleyhtymä

Petjan tiedotuksia ihmiskunnalle

Laura Bassi – lupaa pyytämättä

Vuonna 1732 Bolognan yliopiston marmorisaleissa tapahtui jotakin, mitä ei ollut tarkoitus tapahtua.

21-vuotias nainen astui professorien, kirkonmiesten ja epäilijöiden eteen ja puolusti väitöskirjaansa luonnonfilosofiasta. Ei kirjallisuudesta. Ei siveysopista. Fysiikasta.

Laura Bassi – Saranapuole tiedettä

Huone oli täynnä miehiä, jotka tiesivät ennakolta, ettei tämä voisi onnistua. Naiset eivät opiskelleet luonnonlakeja. Naiset eivät väitelleet. Ja varsinkaan naiset eivät voittaneet väittelyitä.

Mutta Laura Bassi ei tullut pyytämään lupaa. Hän tuli voittamaan ajan hengen.

Hän vastasi tuntikausia kysymyksiin mekaniikasta, matematiikasta ja Newtonin teoriasta.

Ei kohteliaasti. Ei varovasti. Continue reading

Televisioviihteen vallankumous: Pinnalla tänään ja Naarattaako?

Olen jo 90-luvun lopusta haikaillut kunnon televisioviihdettä, oikeasti mullistavaa. Siinä yhteydessä ideoin uuden tosi-tv-formaatin: Pinnalla tänään.

Jostakin Tampereen takaa etsittäisiin sopiva järvenselkä, johon pakkasten tultuaaurattaisiin ja kiillotettaisiin suora rata, jossa tapahtumia voidaan kuvata jään läpi. Sitten kutsuttaisiin kotimaisten sketsi- ja viihdesarjojen vakiotyyppejä viikon vieraiksi, sidottaisiin heidät liinoihin ja vedettäisiin avannoista jään alle. Continue reading

Me, länsimaat 2 – Länsi-Rooma, imperiumin roskapankki

Länsi-Rooma – imperiumin roskapankki – teki konkurssin.

Valtakunnan itäinen puolisko oli tuottavampi, vauraampi, kaupungistuneempi ja paremmin puolustettavissa. Länsi oli sotilaallinen taakka: pitkät rajat, harva veropohja, jatkuva sotilaallinen paine. Sen puolustaminen maksettiin palkkasotilailla ja velalla.

Ulosottomiehet Roomassa.

Ei auttanut, vaikka keisarit yrittivät kasvattaa veronmaksajien ja sotilaiden määrää jakamalla kansalaisuuden kaikille vapaille miehille. Kun raha, armeija ja legitimiteetti loppuivat yhtä aikaa, valtio romahti.

Mutta laki ei. Continue reading

Alteraatiostressi – kun oma persoona jää jälkeen maailmasta

Kehitin 1990-luvun lopulla käsitteen, jolle annoin nimen alteraatiostressi. Taustalla oli ajatus, jonka olin kuullut jo aiemmin sosiologeilta: että pieni mutta merkittävä osa ihmisistä – ehkä noin yksi prosentti vuosittain – putoaa kehityksen kelkasta, koska yhteiskunta muuttuu nopeammin kuin ihmiset ehtivät sopeutua. Tämä ei tarkoita älyllistä kyvyttömyyttä tai laiskuutta, vaan sitä, että ihmisen psykologinen ja identiteettiin liittyvä muutosnopeus on rajallinen, kun taas teknologinen ja kulttuurinen muutos kiihtyy.

Alteraatiostressi syntyy, kun tämä ero kasvaa liian suureksi.

Continue reading

Televisioviihteen vallankumous: Pinnalla tänään ja Naarattaako?

Olen jo 90-luvun lopusta haikaillut kunnon televisioviihdettä, oikeasti mullistavaa. Siinä yhteydessä ideoin uuden tosi-tv-formaatin: Pinnalla tänään.

Pinnalla tänään rata, valmiina palvelukseen

Jostakin Tampereen takaa etsittäisiin sopiva järvenselkä, johon pakkasten tultua aurattaisiin ja kiillotettaisiin suora rata, jossa tapahtumia voidaan kuvata jään läpi. Sitten kutsuttaisiin kotimaisten sketsi- ja viihdesarjojen vakiotyyppejä viikon vieraiksi, sidottaisiin heidät liinoihin ja vedettäisiin avannoista jään alle. Continue reading

Pari sanaa ystävyydestä

Ystävyys on sopimus ilman ehtoja ja lojaalisuus ilman jatkuvaa selittämistä.

Ystävä ei ole se, jonka kanssa on helppo olla silloin kun kaikki on hyvin, vaan se,

Ystävällä on lapio

jonka läsnäolo muuttaa tilanteen luonteen silloin kun kaikki on huonosti. Ystävyys ei ole tunteen lämpöä, vaan ennustettavaa käyttäytymistä: tiedät mitä toinen tekee, kun tilanne kiristyy.

Ystävä ei kysy ensin.

Hän kysyy myöhemmin, jos silloinkaan. Continue reading

Toni Toniatti lähtee sirkukseen. Osa 1.

Olen kirjoittanut Bragalonen tarinoita nyt 25 vuotta.
Tarinat sijoittuvat 1200-luvulta meidän päiviimme.
Tämä sijoittuu aikajanalla viimeiseksi, toistaiseksi.

Oikeastaan Tony Tolomei ei ollut ollut yhtään päivää töissä muualla kuin Yhtiössä.

No, tietysti hän aloitti perheen firmassa, mutta fuusion myötä hänestä tuli sitten Yhtiön osakas ja johtokunnan jäsen.

Tony ja Mike.

Häntä sanottiin Uskolliseksi Tonyksi. Kaikkien vuosikymmenien aikana hän ei ollut koskaan äänestänyt vähemmistön puolella eikä koskaan yhtiökokouksessa hallituksen esitystä vastaan.

Tänään oli hänen viimeinen työpäivänsä, ja nyt hän tuli viimeistä kertaa yhtiön johtokunnan jäsenenä tuohon lasista ja teräksestä tehtyyn toimitaloon, jonka pohjoisnurkassa oli ollut hänen työhuoneensa yhdeksäntoista vuotta.

Töihin tullessaan hän katseli Yhtiön taloa niskansa kipeäksi. 29. kerroksessa olevan huoneen ikkunat eivät näkyneet tähän, mutta aurinko kultasi toimitusjohtajan ikkunat vastapäisessä nurkassa. Continue reading

Me, länsimaat- 1. Länsimaiden vahvempi oikeus

Yritän nyt ensin selittää teille, mitä ovat länsimaat.

Länsimaat ovat, kyllä, Kreikan ja Rooman perillisiä, mutta vähemmän kuin luulette ja enemmän kuin pystytte kuvittelemaan.

Oikeutta vaikka millä mitalla

Ei Kreikka ollut mikään demokratian kehto, ei edes Ateena, vaan Ateena, joka useimmin tässä yhteydessä mainitaan, oli oligarkia ja orjavaltio, jossa vaikutusvaltaisimmat naiset olivat huoria.

Sitä vastoin Rooma, imperialistinen roistovaltio, jonka talous perustui orjuudelle ja hyökkäyssotien jatkuvalle tuotolle, oli jo paljon enemmän meidän demokratiamme isä – toki avioliiton ulkopuolelta, mutta siltikin – sillä se loi Euroopan idean: idean keskusvallasta, imperialismin, mutta myös roomalaisen oikeuden, sen, jonka varaan rakennettiin Eurooppaa seuraavat 1500–2100 vuotta, miten sen nyt laskee.

Voisin kirjoittaa tässä nyt 400 sivua roomalaisista, aluksi, ja sen jälkeen vielä 1500 sivua mielenkiintoisia sivuseikkoja ja vaikkapa Rooman aatelisista, joiden jälkeläiset vaikuttavat tänään Euroopassa, mutta se ei nyt ole tarkoituksenmukaista – vaikka olisikin hauskaa – kun voimme puhua roomalaisesta oikeudesta, ja se vasta mielenkiintoista onkin. Continue reading

Sata sanaa vaatteista- 1.Alushousut

1. Alushousut

Miehet pitävät housujensa alla alushousuja, jotka toisaalta lämmittävät ja suojaavat ihoa päällysvaatekankaiden karkeudelta, saumavaroilta ja muilta sisärakenteen osilta, mutta myös suojelevat housuja likaantumiselta.

Myös päällysmiehet käyttävät alushousuja.

Lyhyissä alushousuissa jotkut suosivat kankaita, mutta suurin osa miehistä asettaa neulokset etusijalle niiden pehmeyden, joustavuuden ja yleisen mukavuuden vuoksi. Pitkissä alushousuissa ei käytännössä ole muuta tarjontaa kuin neulokset; en muista koska olisin viimeksi nähnyt kankaisia pitkälahkeisia alushousuja.

Oli materiaali tai malli mikä hyvänsä, miesten alusvaatteet ovat aina puhtaanvalkoiset. Mika Waltari tapasi, originellina taiteilijasieluna, käyttää valkoisia sukkia, mitä hänen tuttavansa ihmettelivät: nehän likaantuvat nopeasti. Tähän Waltari huomautti, että ne likaantuvat täsmälleen yhtä nopeasti kuin värillisetkin. Continue reading

« Older posts

© 2026 Mielleyhtymä

Theme by Anders NorenUp ↑