나는 이제 25년째 브라갈로네 이야기를 써 오고 있다. 이 이야기들은 13세기부터 오늘날까지를 배경으로 한다. 그리고 이 이야기는, 적어도 지금까지는, 그 연대기의 가장 마지막에 놓인다. 토니 톨로메이, 서커스에 가다 사실 토니 톨로메이는 평생 단 하루도 ‘회사’ 말고 다른 곳에서 일해 본… Continue Reading →
Ystäväni Rantalan Ismo lähetti minulle kuusi pulloa La Robinan viinitilan viinejä Ranskasta, mikä innoitti minua suunnittelemaan ateriat juuri näitä viinejä varten. Koska toisaalta sitten taas katselen reseptejä rouva Capratorrenten keittiötä varten, ajattelin, että nämä viinit voisivat sopia hyvin yhteen eteläisen… Continue Reading →
There was a knock at the door when the fifteen minutes had elapsed. Alma was a handsome woman. Handsome was precisely the right word. If Tony Tolomei was honest with himself—and today he was—he had to admit that at one… Continue Reading →
Hänen pitäisi vielä soittaa muutama puhelu, mutta ei aivan vielä. Oikea ajoitus olisi tärkeää. Kuukauden viimeisen perjantain johtokunnan lounas ei ollut lounas. Se oli Yhtiön jumalanpalvelus. Kuukauden tärkein kokous, johon osallistuivat vain johtokunnan jäsenet, ei ketään muita, ja siellä keskusteltiin… Continue Reading →
Puhuessaan Tony Tolomei kävi kaapilla, haki aikaisemmin avaamansa viinipullon ja kolme kaunista lasia. Ei aivan Muranosta, vaan pienen matkan päässä mantereella Yhtiötä varten puhallettuja. Rouva Weiss tiesi yhtiösopimuksen kierrätyssäännöksen. Mikäli yhtiön kokonaistuotto laskisi niin paljon, että johtokunnan bonukset laskisivat kahtena… Continue Reading →
Tony puisteli päätään, kun meni pöytänsä ääreen, kaivoi avaimen taskustaan ja avasi pöytälaatikkonsa. Kansio oli nahkaa; hän tiesi sen olevan Firenzestä, parasta laatua olevaa karitsaa, sisältä korkkia, läheltä Bragalonea. Isä oli aloittanut näiden tuotteiden maahantuonnin ennen hänen syntymäänsä, ja he… Continue Reading →
Olen kirjoittanut Bragalonen tarinoita nyt 25 vuotta. Tarinat sijoittuvat 1200-luvulta meidän päiviimme. Tämä sijoittuu aikajanalla viimeiseksi, toistaiseksi. Oikeastaan Tony Tolomei ei ollut ollut yhtään päivää töissä muualla kuin Yhtiössä. No, tietysti hän aloitti perheen firmassa, mutta fuusion myötä hänestä tuli… Continue Reading →
Livornossa 22. maaliskuuta 1994 Miten tämän aloittaisin, näin monen vuoden ja kaiken tapahtuneen jälkeen. Vaikka edelleen haluaisin sanoa ”Rakas Michele”, minä pelkään käyttää niin tungettelevaa ja henkilökohtaista puhuttelua, enkä kuitenkaan voi puhutella sinua muodollisesti edelleenkään, näin monen vuoden ja kaiken… Continue Reading →
© 2026 Mielleyhtymä — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑