Petjan tiedotuksia ihmiskunnalle

Avainsana: Itsepetos

Sarja: Putinismin pitkät kädet Kekkosen taskussa 2

2. Miksi historiakuva muuttui? Sisäpoliittiset tarpeet 1900-luvun alussa

2.1 Sisällissodan jälkeinen poliittinen kompromissi

Vuoden 1918 sisällissota – tai paskasakin jäsentenvälinen ampumahiihtokilpailu, kuten tapaan sanoa – repi Suomen kahtia.

Yksi sovittelevan poliittisen kulttuurin edellytys oli välttää tulkintaa, jonka mukaan punakapina olisi ollut kapina itsenäistä valtiota vastaan, ja samalla nimetä sota vapaussodaksi. Tässä yhteydessä on kohteliasta unohtaa – mutta minähän siitä paskat nakkaan – että keskeiset valkoisten vaikuttajat kannattivat lokakuuhun asti pysymistä Venäjän yhteydessä. Continue reading

Sarja: Putinismin pitkät kädet Kekkosen taskussa

Suomen koululaitoksen isä ei ole Uno Cygnaeus, vaan G. Pula-aho. Opetuksen sisällössä ei painotu tiedon oppiminen ja ymmärrys, vaan aiemmin totena kerrotun toisto.

Tässä Suomi muistuttaa enemmän Venäjää kuin haluaisitte kuulla.

Tämä näkyy hyvin ja toistuvasti siinä, miten ihmiset yhä tukevat putinistis-stalinistista ajatusta, että Suomi kuului Venäjään.

Porvoon valtiopäivät

Käsitys siitä, että Suomi olisi ennen vuotta 1917 ollut Venäjän vallan alainen ilman omaa suvereenisuutta, on syvälle juurtunut osa suomalaisen historiakertomuksen myöhempiä kerrostumia – ja tärkeä osa suomalaista kuivana kakkoseen nussitun minäkuvaa. Suomalainen ei voi olla oma onnellinen itsensä, ellei hän ole alistettu, syrjitty ja sorrettu, vaikka sitten väkisin. Continue reading

© 2026 Mielleyhtymä

Theme by Anders NorenUp ↑