Avainsana: valtiosääntö

Sarja: Putinismin pitkät kädet Kekkosen taskussa 2

30 joulukuun, 2025 / mielleyhtyma.com / 0 Comments

2. Miksi historiakuva muuttui? Sisäpoliittiset tarpeet 1900-luvun alussa

2.1 Sisällissodan jälkeinen poliittinen kompromissi

Vuoden 1918 sisällissota – tai paskasakin jäsentenvälinen ampumahiihtokilpailu, kuten tapaan sanoa – repi Suomen kahtia.

Yksi sovittelevan poliittisen kulttuurin edellytys oli välttää tulkintaa, jonka mukaan punakapina olisi ollut kapina itsenäistä valtiota vastaan, ja samalla nimetä sota vapaussodaksi. Tässä yhteydessä on kohteliasta unohtaa – mutta minähän siitä paskat nakkaan – että keskeiset valkoisten vaikuttajat kannattivat lokakuuhun asti pysymistä Venäjän yhteydessä. Continue reading

Sarja: Putinismin pitkät kädet Kekkosen taskussa

23 joulukuun, 2025 / mielleyhtyma.com / 0 Comments

Suomen koululaitoksen isä ei ole Uno Cygnaeus, vaan G. Pula-aho. Opetuksen sisällössä ei painotu tiedon oppiminen ja ymmärrys, vaan aiemmin totena kerrotun toisto.

Tässä Suomi muistuttaa enemmän Venäjää kuin haluaisitte kuulla.

Tämä näkyy hyvin ja toistuvasti siinä, miten ihmiset yhä tukevat putinistis-stalinistista ajatusta, että Suomi kuului Venäjään.

Porvoon valtiopäivät

Käsitys siitä, että Suomi olisi ennen vuotta 1917 ollut Venäjän vallan alainen ilman omaa suvereenisuutta, on syvälle juurtunut osa suomalaisen historiakertomuksen myöhempiä kerrostumia – ja tärkeä osa suomalaista kuivana kakkoseen nussitun minäkuvaa. Suomalainen ei voi olla oma onnellinen itsensä, ellei hän ole alistettu, syrjitty ja sorrettu, vaikka sitten väkisin. Continue reading

Suomen asema suuriruhtinaskuntana: erillisen valtion tunnusmerkit

15 joulukuun, 2025 / mielleyhtyma.com / 0 Comments

Koska usein on sattunut, ettei maarahvas ymmärrä Suomen valtion todellista luonnetta ja historiaa, keräsin tähän muutaman seikan, miksi Suomi ei ole koskaan ollut osa Venäjää.

1. Suomen erillinen oikeusjärjestys

Porvoon valtiopäivillä 1809 Aleksanteri I vahvisti Suomen säätyjen oikeudet ja sen, että Ruotsin lait jäivät voimaan. Venäläinen lainsäädäntö ei tullut automaattisesti voimaan Suomessa, mikä erottaa sen keisarikunnan maakunnista.

Viite: Jussila, Hentilä & Nevakivi: Suomen poliittinen historia.

2. Oma keskushallinto ja valtiolliset instituutiot

Suomella oli oma senaatti, oikeuslaitos ja virastonimitysjärjestelmä, jotka eivät olleet integroituna Pietarin ministeriöihin. Tämä vastaa valtion sisäistä itsehallintojärjestelmää.

Viite: Polvinen, Tuomo: Venäjä ja Suomen kysymys.

3. Oma talous ja rahoitusjärjestelmä

Suomella oli erillinen budjetti, verotus, tulliraja sekä vuodesta 1860 oma markka. Tällaiset taloudelliset instituutiot ovat tunnusomaisia erilliselle valtiolle.

Viite: Klinge, Matti: Keisarin Suomi. Continue reading