Ajatus koko Suomen myymisestä herättää vastustusta vain siksi, että se paljastaa jotakin epämiellyttävää: kansallisvaltio ei ole ikuinen eikä moraalinen välttämättömyys. Me olemme tottuneet pitämään kärsimystä hyveenä: talvi karaisee syrjäisyys kasvattaa vaikeus tekee paremmaksi
Kuinka monta sanaa meillä on Sirius, Canopus, Rigil Centaurus tähdet, jotka näemme Arcturus, Vega, Capella niin kauas kuin voimme nähdä Rigel, Procyon, Achemar jokaisella tähdellä on oma sanansa Antares, Aldebaran, Altair Ja niille, joita emme tunne, annamme nimen, Niin… Continue Reading →
Italia olisi Itselleni kulttuurisesti helpompi. Kieli on edes etäisesti ymmärrettävää, hallinto historiallisesti monimutkaista mutta tunnistettavaa. Mutta Italia on täynnä. Täynnä historiaa, täynnä väestöä, täynnä omia jännitteitään. Näin ollen olen valmis joustamaan omasta parhaastani. Espanjaan sen sijaan mahtuu. Pohjois-Espanja ei ole… Continue Reading →
90-luvulla perheyhtiömme olisi halunnut avata keittokioskeja. Niin kuin nakkikioskeja, mutta sellaisia, joista olisi saanut ostaa keittoa mukaan. Meillä oli esisopimus kolmesta ensimmäisestä, hyvällä paikalla sijaitsevasta keittokioskista sekä oma keskuskeittiö, jossa keitto olisi esivalmistettu. Mutta kaupungilta piti hakea lupa etukäteen, jotta… Continue Reading →
Ehdotus Suomen järjestelmälliseksi purkamiseksi ja uudelleensijoittamiseksi. Kirjoitin tästä jo 25 vuotta sitten. Nyt Trump haluaisi ostaa Grönlannin. Meillä voisi olla hänelle ehdotus. Suomi ei ole luonnonvoima. Se on historiallinen järjestely, joka on syntynyt tiettyyn paikkaan, tiettyihin olosuhteisiin, ja jonka käyttöikä… Continue Reading →
Ystävyys on sopimus ilman ehtoja ja lojaalisuus ilman jatkuvaa selittämistä. Ystävä ei ole se, jonka kanssa on helppo olla silloin kun kaikki on hyvin, vaan se, jonka läsnäolo muuttaa tilanteen luonteen silloin kun kaikki on huonosti. Ystävyys ei ole tunteen… Continue Reading →
Kuolema ei ole pakko. Syntymä on. Kun synnymme, meillä ei ole siihen mitään vaikutusvaltaa. Sen jälkeen, kun saavutamme tietoisuuden, päivä päivältä meille avautuu enemmän mahdollisuuksia siihen, mitä teemme ja mitä haluamme. Muutokset ovat pieniä, mutta ne tapahtuvat. Ja kaikessa vaikuttaa… Continue Reading →
Vanha nainen, joka puhui vähän mutisten, seisoi Kauppakartanonkadulla, lähellä Ystävyyden puistoa. Hän nojasi talon seinään ja näytti huonovointiselta. Kysyin, voiko hän huonosti, ja hän nyökkäsi. – Minne haluatte? – Ruokakauppaan. – Haluatte ruokakauppaan? – Kyllä. Kauppaan. – Jaksatteko te, tarvitsetteko… Continue Reading →
© 2026 Mielleyhtymä — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑