Suomalaisella naisella on historiallisesti ollut vahva asema, johtuen paljolti maamme luonnonolosuhteista. Jokaisen työpanos on ollut tärkeä, ja kaikki kädet on pitänyt saada varmistamaan, että ruoka riittää yli talven. Kun miehet lähtivät kalaan, metsälle tai hylkeenpyyntiin, jäivät naiset talonpitoon. Tätä perua… Continue Reading →
Koska monet sillan vastustajat eivät lue kovin nopeasti, yritän nyt kirjoittaa todella hitaasti. Jos siltaa ja spåraa ei olisi rakennettu, ei olisi kannattanut koko Kruunuvuoren rakentaminen eikä Laajasalon lisärakentaminen. Jos alueen asukaslukua olisi nostettu nykyisellä tavalla ilman siltaa ja spåraa,… Continue Reading →
Ylen usein, kun päivä on hiljentynyt ja vaimon tasainen hengitys on ainoa ulkoinen ääni, on minun aikani etsiä unta, ja silloin käännyn haaveiden puoleen. Haaveilen jostakin mukavasta, viihdyttävästä ja mieltäni rauhoittavasta. Usein mietin ateriaa, haaveilen ateriasta, mutta silloin pääosassa ei… Continue Reading →
Vielä muutama vuosi sitten tällainen liikenneverkko olisi piirretty kartalle toisin. Olisimme vetäneet viivan Pietarista Helsingin kautta Tukholmaan. Toisen Berliiniin, kolmannen Pariisiin. Ajatus oli yksinkertainen: yhdistää Euroopan talousalue Venäjän valtavaan markkinaan ja raaka-ainevirtaan. Liikenne seuraa aina kauppaa, ja kauppa seuraa vakautta…. Continue Reading →
Hyperloop syntyi 2010-luvulla lupauksena, joka kuulosti lähes liian hyvältä ollakseen totta: putkessa kulkeva kapseli, lähes ilmanvastuksetta, lentokoneen nopeudella mutta junan energiankulutuksella. Se oli teknologinen messias. Startup-yrityksiä syntyi kymmenittäin. Nopeusennätyksiä rikottiin testiradoilla. Animaatiovideot näyttivät futuristisia asemia, joissa ihmiset liukuivat kaupunkien välillä… Continue Reading →
Kymmenen vuotta sitten kirjoitin sarjan tekstejä ideasta, joka tuntui silloin vielä sallitulta: rakennetaan hyperloop-yhteys Suomesta Baltian ja Puolan kautta Berliiniin. Ja toisella linjalla yhdistetään Pietari–Helsinki–Tukholma–Göteborg–Kööpenhamina. Silloin maailma näytti erilaiselta. Helsinki saattoi vielä kuvitella olevansa asema matkalla Pietarista Berliiniin. Nyt maailma… Continue Reading →
Ajatus koko Suomen myymisestä herättää vastustusta vain siksi, että se paljastaa jotakin epämiellyttävää: kansallisvaltio ei ole ikuinen eikä moraalinen välttämättömyys. Me olemme tottuneet pitämään kärsimystä hyveenä: talvi karaisee syrjäisyys kasvattaa vaikeus tekee paremmaksi
Kuinka monta sanaa meillä on Sirius, Canopus, Rigil Centaurus tähdet, jotka näemme Arcturus, Vega, Capella niin kauas kuin voimme nähdä Rigel, Procyon, Achemar jokaisella tähdellä on oma sanansa Antares, Aldebaran, Altair Ja niille, joita emme tunne, annamme nimen, Niin… Continue Reading →
Italia olisi Itselleni kulttuurisesti helpompi. Kieli on edes etäisesti ymmärrettävää, hallinto historiallisesti monimutkaista mutta tunnistettavaa. Mutta Italia on täynnä. Täynnä historiaa, täynnä väestöä, täynnä omia jännitteitään. Näin ollen olen valmis joustamaan omasta parhaastani. Espanjaan sen sijaan mahtuu. Pohjois-Espanja ei ole… Continue Reading →
90-luvulla perheyhtiömme olisi halunnut avata keittokioskeja. Niin kuin nakkikioskeja, mutta sellaisia, joista olisi saanut ostaa keittoa mukaan. Meillä oli esisopimus kolmesta ensimmäisestä, hyvällä paikalla sijaitsevasta keittokioskista sekä oma keskuskeittiö, jossa keitto olisi esivalmistettu. Mutta kaupungilta piti hakea lupa etukäteen, jotta… Continue Reading →
© 2026 Mielleyhtymä — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑