The board dining room was on the same floor, and to get there you had to pass Alma’s desk. Alma gave Tony Tolomei a broad smile. “Thanks for last time, Tony!” “Don’t mention it, Alma. Who knows, perhaps we’ll do… Continue Reading →
He still had a few calls to make, but not quite yet. Timing would be important. The board lunch on the last Friday of the month was not a lunch. It was the Company’s religious service. The most important meeting… Continue Reading →
나는 이제 25년째 브라갈로네 이야기를 써 오고 있다. 이 이야기들은 13세기부터 오늘날까지를 배경으로 한다. 그리고 이 이야기는, 적어도 지금까지는, 그 연대기의 가장 마지막에 놓인다. 토니 톨로메이, 서커스에 가다 사실 토니 톨로메이는 평생 단 하루도 ‘회사’ 말고 다른 곳에서 일해 본… Continue Reading →
Muutamaa kuukautta myöhemmin. Tony Tolomein kuolema sai aikaan melkoisen myrskyn. Jo samana päivänä, käytännössä ennen kuin tieto Uskollisen Tonyn kuolemasta oli edes levinnyt, alkoi liikkua huhuja väärinkäytöksistä Yhtiössä. Toimitusjohtaja Nick Key joutui pariinkin kertaan kuulusteltavaksi, ja arvopaperikomission miehet kävivät firman… Continue Reading →
私はもう25年にわたって、ブラガローネの物語を書き続けています。 物語の時代は13世紀から現代までに及びます。 今のところ、これはその時間軸のいちばん最後に位置する話です。 実を言えば、トニー・トロメイは〈会社〉以外で一日たりとも働いたことがなかった。 もちろん、最初は一族の会社で働き始めた。だが合併によって、彼は〈会社〉の株主となり、取締役会の一員となった。 トニーとマイク 彼は「忠実なるトニー」と呼ばれていた。 何十年ものあいだ、彼はただの一度も少数派に票を投じず、株主総会でも取締役会の提案に反対したことがなかった。 今日は彼の最後の出勤日だった。 そして彼は、〈会社〉の取締役として最後にもう一度、ガラスと鋼鉄でできたその本社ビルへやって来た。北側の角にある彼の執務室は、十九年間そこにあった。
Vastapäätä johtokunnan ruokasalin ovea oli ovi, jota lähes kaikki pitivät komerona. Tony Tolomei kaivoi taskustaan avaimen, avasi oven ja meni portaisiin. Katolle pääsi myös toista kautta, mutta nämä portaat olivat isän vaatima salareitti. Ne veivät suoraan helikopterikentälle ilman että tarvitsi… Continue Reading →
There was a knock at the door when the fifteen minutes had elapsed. Alma was a handsome woman. Handsome was precisely the right word. If Tony Tolomei was honest with himself—and today he was—he had to admit that at one… Continue Reading →
Clowns de la Chatten sirkus ja teatteri oli kummallinen laitos. Osa katsojista poistui järkyttyneenä ja joku vaati aina rahojaan takaisin. Yksikään ilta ei ollut toisen kaltainen, koska esitys ei oikeastaan edennyt kohti loppua, vaan kaatui kohti maaliviivaa järjestäytyneenä anarkiana. Sirkuksella… Continue Reading →
Tony Tolomei katseli pöydän takana olevaa maalausta, jonka isä oli tähän huoneeseen valinnut, vaikka ei koskaan ehtinyt nähdä sitä paikallaan. Pohjoismaisen taiteilijan, Claude Harvatin, suurikokoinen työ, Kai sy, teknon. Se sai Tony Tolomein ajattelemaan, miten vähän hän oikeasti tiesi isästään…. Continue Reading →
Hänen pitäisi vielä soittaa muutama puhelu, mutta ei aivan vielä. Oikea ajoitus olisi tärkeää. Kuukauden viimeisen perjantain johtokunnan lounas ei ollut lounas. Se oli Yhtiön jumalanpalvelus. Kuukauden tärkein kokous, johon osallistuivat vain johtokunnan jäsenet, ei ketään muita, ja siellä keskusteltiin… Continue Reading →
© 2026 Mielleyhtymä — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑