Jäiset puut

 

Kuinka monta sanaa meillä on

Sirius, Canopus, Rigil Centaurus

tähdet, jotka näemme

Arcturus, Vega, Capella

niin kauas kuin voimme nähdä

Rigel, Procyon, Achemar

jokaisella tähdellä on oma sanansa

Antares, Aldebaran, Altair

Ja niille, joita emme tunne,

annamme nimen,

Niin kohta kun kohtaamme ne.

Meillä on sana ensimmäiselle valolle

juuri ennen auringonnousua

Meillä on sana viimeiselle minuutille,

ennen päivän sammumista.

Meillä on sana karhulle mustarinnalle,

Karvajalalle, mesikämmenelle

ja kaukaiselle umpimetsälle

Meillä on sana mummolle

ja sanat lapsilleen

sanat puolisoilleen

Meillä on sanat vanhemmille

ja meillä on sanat heidän sisarilleen

veljelle kiven alla,

pääpuoleen kaiverrettuna.

On sana hänelle

jonka isä ja äiti ovat saaneet viimeisen sanan.

Meillä on maailma täynnä sanoja.

On sana niille jotka nauttivat toisen kivusta

Ja niille jotka saavat kiksinsä omasta kivustaan

on sana sille joka pakottaa sinut pelkäksi lihaksi kyrpänsä varteen

Ja sanamme saa sekin joka nussii lasta ja sanoo sitä rakastavansa

Sanan saa myös se joka tappaa ihmisen ja laulu veljensä surmaajalle.

Meillä on sana verta imevälle hirviölle

ja myyttien sonnille Kreetalla

Jopa tuntemattomalle,

joka katselee meitä lapsuuden yöstä, me olemme antaneet nimen

Jokaiselle hirviölle keksimme sanan

Ja sanan sanasta annamme,

etsimme joka sanalle pedon.

Meillä on sana kaikelle.

Ja silti ne eivät ole riittäneet kaikkeen.

Vain sille, jonka kestämme.

Ei pahimmalle,

sille kauheimmalle ja pelottavimmalle.

ja sille, jota emme saa ajatella.

Meillä on leski ja orpo

Yhtä puuttuu

Se mitä emme saa ajatella.

Meillä ei ole sanaa sille, jonka lapsi on kuollut.