Harvoin tulee ajatelleeksi, että tieteen tähdet löytynevät usein tähtitieteestä.

 

Galiloe Galilei, Tycho Brahe ja radioteleskooppi.

Ihmisenä olemisen tarkoitus on tiedon, taidon ja sivistyksen lisääminen, syventäminen ja kasvattaminen.
Edellisessä työssäni tutkin joukkoliikenteen laatua, sen työn kautta lisäsin tietoa, mutta koska tieto jalostettiin tehostetuiksi palveluiksi, helpotin satojentuhansien ihmisten matkaa työhön, kouluun, opiskelemaan ja sitä kautta olin rakentamassa ihmiskunnan tarkoitusta.
Nuorena tutkin kattoja ja jokainen katto Helsingissä Teollisuuskadusta ja Hesperiankadusta etelään oli minun kirjoissani. Tämä auttoi kiinteistöyhtiöitä ja kiinteistön omistajia arvioimaan kuinka pian heidän piti laatia budjetti katon kunnostukseen ja huoltoon.
Sitä kautta minun työni auttoi asukkaita, yrityksiä ja laitoksia säästämään rahaa, ja käyttämään, toivon mukaan, rahat edistämään tietoa, taitoa ja sivistystä.
Yli 40 vuotta olen vaikuttanut ihmisten pukeutumiseen ja sitä kautta lisännyt niin tietoa kuin sivistystäkin.
Työ muuttuu arvokkaaksi sen kautta, miten se edistää tietoa, taitoa ja sivistystä.

Sosiaalisessa mediassa oli eräs henkilö, jonka mielestä tähtitieteilijälle 6000€/kk oli liian suuri palkka, ja esitti että 1600€ olisi riittävä palkka.

Hänen mielestään tähtitiede oli arvotonta.
Tämä sai minut kaivamaan arkistoistani vanhan kirjoitukseni tähtitieteen merkityksestä ihmisten arkipäivään ja päivittämään sen pikaisesti.

1. Tarkat kellot ja ajanmittaus

Aikakausi: antiikista nykyaikaan

Tähtitiede oli alun perin ajanmittausta. Tarve ennustaa tähtien liikkeitä johti yhä tarkempiin kelloihin.

Nykyään tämä mahdollistaa:

  • työajat
  • junaliikenteen
  • tietoliikenneverkot
  • internetin synkronoinnin
  • GPS:n toiminnan 

2. Navigointi pituusasteilla

1700-luku

Merenkulku tarvitsi tähtitiedettä ja tarkkoja kronometrejä pituusasteiden määrittämiseen.

Seuraukset:

  • turvallisempi meriliikenne
  • maailmankaupan kasvu
  • kansainvälinen logistiikka

Ilman tähtitieteellistä navigointia nykyinen yhteiskunta ja kauppa ei olisi kehittynyt laisinkaan tällaiseksi kuin se oli ja kaikki olisi ihan helvetin paljon kalliimpaa ja huonommin tuotettua.

3. Valokuvauksen kehitys

1800-luku

Tähtitieteilijät olivat ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön valokuvausta heikkojen kohteiden tallentamiseen.

Vaikutukset:

  • arkivalokuvaus
  • journalismi
  • lääketieteellinen kuvantaminen
  • elokuvateollisuus
  • Ja koko 3D-mallintaminen olisi saattanut jäädä kehittymättä. 

    4. CCD-kennokamerat

1970–1980-luku

Charge-coupled device-kennot yleistyivät tähtitieteessä, koska ne havaitsivat heikkoa valoa paljon filmiä paremmin.

Nykyään ne ovat tai olivat pitkään:

  • digikameroissa
  • puhelimissa
  • videokameroissa
  • mikroskoopeissa
  • turvallisuuskameroissa

Ilman niitä olisimme paljon hitaampia vaikkapa rakennusteollisuudessa, koska ne kuvat mitä voimme lähettää käsillä olevista ongelmista insinöörille tai tilaajalle, olisi pitänyt kierrättää kuvalaboratorion kautta.

5. Digitaalinen kuvankäsittely

1970-luku

Tähtikuvien kohinanpoistoa varten kehitettiin menetelmiä, joista tuli yleisiä.

Nykykäyttö:

  • puhelimien yökuvaus
  • lääketieteelliset kuvat
  • satelliittikuvat
  • rikostekniset analyysit

6. Wi-Fi:n taustalla oleva algoritmi

1990-luku

Tämä oli itsellenikin uutta vielä kuukausi sitten, miten Australialaiset radioastronomit kehittivät menetelmiä radioteleskooppien signaalien analysointiin.

Niiden pohjalta syntyi tekniikka, jota käytetään nykyisessä Wi-Fi:ssä.

Vaikutukset:

  • langattomat verkot
  • etätyö
  • älypuhelimet
  • kodin internet

Käytännössä voisi sanoa, että koko moderni yhteiskunta lepää WiFin päällä.

7. Aktiivinen optiikka

1980-luku

Suurten teleskooppien peilien muodon korjaamiseen kehitettiin aktiivisia säätöjärjestelmiä.

Sovelluksia:

  • tarkkuusoptiikka
  • satelliitit
  • teollisuuslaitteet
  • suurten peilien valmistus

Kaverini yritysidea rakentuu tälle alustalle, ja olen itse tutkaillut laiskasti eräitä tekstiilien valmistukseen liittyviä mahdollisuuksia, joissa tarkkuusoptiikka ja laserlaitteet mahdollistavat entistä parempia kuiturakenteita, joilla voitaisiin valmistaa esimerkiksi vettähylkiviä pinnoitteita tai rakenteita, joihin lumi- ja jää ei tartu.

8. Adaptiivinen optiikka

1990-luku

Ilmakehän vääristymien korjaamiseen kehitettiin adaptiivinen optiikka.

Nykyään sitä käytetään:

  • silmäkirurgiassa
  • verkkokalvon kuvantamisessa
  • lasertekniikassa
  • puolijohdeteollisuudessa

Ja ihan henkilökohtaisesti, ilman tätä teknologiaa en näkisi.

9. Suurten datamassojen analyysi

1990–2000-luku

Taivaskartoitukset tuottivat valtavia tietomääriä jo ennen “big data” -buumia.

Tulokset:

  • koneoppimisen menetelmät
  • hajautettu tiedonkäsittely
  • automaattinen luokittelu

Näitä käytetään nykyään:

  • verkkokaupoissa
  • pankkijärjestelmissä
  • lääketieteessä
  • hakukoneissaTässä voi sanoa, että big data on todella BIG DATA. Datamassojen analyysille on perustunut minun työni jo 15 vuotta. Minä tuotantan dataa, mutta sen analyysi tuottaa sen todellisen hyödyn.

     

    10. CMOS-kuvakennot

2000-luku

Vaikka ne eivät syntyneet yksin tähtitieteen vuoksi, tähtitieteen vaatimukset nopeuttivat niiden kehitystä.

Nykyisin ne ovat lähes kaikissa:

  • älypuhelimissa
  • kannettavissa tietokoneissa
  • autojen peruutuskameroissa
  • videopuheluissa

Tähtitieteen tarve nähdä yhä kauempana, yhtä himmeämpiä ja yhä kylmempiä kohteita loi sen teknologian, jota itse olisin 30 vuotta sitten kaivannut, nähdä missä ovat rakennusten lämpövuodot ja tällä hetkellä mietin, että sitä voisi soveltaa kaupungitutkimukseen, tutkiessa jalankulkijoiden käytöstä kaupunkialueella.

Mutta kaikkineen, kaikki tämä, se on syntynyt, ei sen vuoksi, että ihmiset olisivat miettineet näiden hyödyllisyyttä arkipäivässä, vaan koska tiedemiesten uteliaisuus on luonut tarpeen

“Miten näemme himmeämmän galaksin?”

“Miten mittaamme tähden sijainnin tarkemmin?”

“Miten poistamme ilmakehän aiheuttaman vääristymän?”

“Miten käsittelemme tämän valtavan havaintoaineiston?”

Ja silti seurauksena olivat:

  • digikamerat,
  • Wi-Fi,
  • parempi silmäkirurgia,
  • tarkempi navigointi,
  • lääketieteellinen kuvantaminen,
  • maailmanlaajuiset tietoverkot.

Tämä on ehkä yksi parhaista perustutkimuksen puolustuksista, oikeastaan meidän arjessamme ei ole yhtään mitään, joka ei perustuisi kunnolliseen perustutkimuseen.
Ja tästä syystä perustutkimuksesta leikkaaminen ei ole vain maanpetos, vaan petos ihmisyyttä vastaan, ja tiedämme miten sen kanssa kävi Nurnbergissä.


Kun ihminen yrittää ymmärtää maailmankaikkeutta pelkästä uteliaisuudesta, hän joutuu usein keksimään välineitä, jotka lopulta tekevät myös arkielämästä turvallisempaa, mukavampaa ja vauraampaa. Uteliaisuus tähtiin on yllättävän usein johtanut hyötyyn maan päällä.