Sain siis tuossa kesällä lahjaksi kuusi pulloa viiniä kaveriltani Ismolta, ja koska nyt syksyn aikana teen ruokia, joita rouva Capratorrente tekee tarinoissani, yritän katsoa viinejä sillä silmällä, mikä viini ja mikä perinteinen, jo 50-luvulla Italiassa syöty keskiluokkainen kotiruoka sopisivat yhteen.

MAGIC WOODS 2024 – Carignan, Mourvèdre, Syrah

Ja nyt sitten mietin, mikä Bragalonen tarinoissa mainittu ruoka sopisi yhteen Ismon viinien kanssa.

**MAGIC WOODS 2024 – Carignan, Mourvèdre, Syrah**

Zuppa Galluresehan ei ole keitto, vaan pikemminkin vähän kuin lämmin voileipä vuoassa tai eräänlainen leipäressu.

Perinteinen resepti on jokseenkin seuraavanlainen. Tuosta on hyvä lähteä, mutta koska kyseessä on kotiruoka, voi varioida.

150–180 g hieman kuivahtanutta vaaleaa leipää

100 g pecorinoa

75 g mietoa, hyvin sulavaa juustoa, esimerkiksi mozzarellaa tai fontinaa

4–5 dl hyvää lihalientä, mieluiten naudan- tai lampaanlihalientä

1–2 rkl hienonnettua lehtipersiljaa

hieman mustapippuria

pieni ripaus muskottipähkinää

haluttaessa vähän minttua tai fenkolinsiemeniä

Itse vaihdoin juustot sen mukaan, ettei tarvinnut erikseen käydä kaupassa, niin että käytin pecorinoa ja emmentalia. Ei se ole ihan sama, mutta erittäin hyvää siitä tuli.

Vasiten kuivasin tätä ruokaa varten yhtä leipää muutaman päivän ajan.

Vasiten kuivasin tätä ruokaa varten yhtä leipää muutaman päivän ajan. Paitsi että saatiin Zuppa Galluresen vaatima leipä, päästiin siinä sivussa herkuttelemaan sen kuivan kuoren kanssa.

 

Leipää oli siis 170 grammaa, noin ja suunnilleen.

Ja vaikka resepti sanoi 100 grammaa pecorinoa, niin laitettiin sitä, mitä oli: 30 grammaa. Loput laitettiin emmentalia, jota oli.

.

Vuoan seinämät öljysin ensin oliiviöljyllä, minkä jälkeen aloin latoa aineksia: leipää, mausteita ja juustoa.

Kun vuoka oli täynnä, kaadettiin päälle lihaliemi. Tällä kertaa lihaliemi oli kaupan kuutiosta: puolikas kuutio ja neljä desiä vettä. Koska myös juustossa on suolaa, ei kannata tehdä liemestä liian suolaista.

Sitten pidin pienen tauon ennen kuin jatkoin. Leipä sai imeä lihalientä, minkä jälkeen painoin sitä vähän kokoon ja lisäsin loput juustot päälle.

Noin 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa – käytännössä sen aikaa, että päällä oleva juusto sai vähän väriä itseensä

Ja mitä me saimme?

Erittäin herkullisen aterian kahdelle.

Noin 20 minuuttia 200-asteisessa uunissa – käytännössä sen aikaa, että päällä oleva juusto sai vähän väriä itseensä

Omasta mielestäni viini sopi oikein hyvin yhteen Zuppa Galluresen kanssa. Vaimoni mielestä ei niin hyvin kuin jokin toinen viini, jota joskus joimme Zuppa Galluresen kanssa, jossakin, joskus, mutta josta minulla ei sitten ole minkäänlaista mielikuvaa. 

 

Vaimoni ilahtui kuitenkin yllättävästä yhdistelmästä: viini sopi hyvin yhteen niin salmiakkitoffeen kuin tumman pähkinäsuklaankin kanssa. Tässä olen samaa mieltä hänen kanssaan. Loistavia yhdistelmiä.

Itselleni tämä viini oli kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus, ehkä parasta punaviiniä, mitä olen vuosiin juonut.