Kolmiosainen sarja tarkastelee GRU kokonaisuutena: sen tehtäviä ja organisaatiota, toimintaa Ukrainan sodassa sekä peitettyjä operaatioita Euroopassa. Aiemmin julkaistu artikkeli ”GRU jalanjäljet Euroopan aseteollisuudessa” liittyy sarjan kolmanteen osaan ja toimii tapaustutkimuksena GRU uudesta sabotaasimallista.
GRU tunnetaan Euroopassa ennen kaikkea tietomurroista, sabotaasista ja salamurhaoperaatioista. Ne ovat kuitenkin vain näkyvin osa Venäjän asevoimien yleisesikuntaan kuuluvaa sotilastiedusteluorganisaatiota, jonka toiminta ulottuu strategisesta tiedustelusta taistelukentälle sekä kyberoperaatioista erikoisjoukkoihin.
:
:
GRU ON VANHA MUTTA VAKIINTUNUT NIMI

GRU tulee venäjänkielisestä nimestä Glavnoje razvedyvatelnoje upravlenije, Päätiedusteluhallinto. Vuodesta 2010 virallinen nimi on ollut Venäjän asevoimien yleisesikunnan päähallinto, Glavnoje upravlenije Generalnogo štaba, lyhyesti GU.[1]
Vanha GRU-lyhenne jäi silti yleiseen käyttöön. Sitä käyttävät edelleen länsimaiden hallitukset, tiedustelupalvelut ja media. Myös tässä sarjassa käytetään selvyyden vuoksi vakiintunutta GRU-nimeä.
GRU ei ole itsenäinen tiedustelupalvelu samalla tavoin kuin Venäjän federaation ulkomaantiedustelupalvelu SVR (Foreign Intelligence Service of the Russian Federation) tai liittovaltion turvallisuuspalvelu FSB. Se kuuluu asevoimien yleisesikuntaan ja toimii sotilaallisessa komentoketjussa.[1]
GRU johtaja on samalla yleisesikunnan apulaispäällikkö. Organisaatiota on vuodesta 2018 johtanut amiraali Igor Kostjukov. Hänen asemansa näkyi myös vuonna 2026, kun hän johti Venäjän valtuuskuntaa Abu Dhabissa käydyissä Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltain neuvotteluissa.[2]
:
:
TIEDUSTELUA STRATEGISELTA TASOLTA TAISTELUKENTÄLLE
Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelu CRS kuvaa GRU laajaksi organisaatioksi, joka vastaa sotilastiedustelusta taktiselta tasolta strategiselle tasolle.[1]
Strategisella tasolla GRU seuraa muiden valtioiden puolustuspolitiikkaa, asevoimia, aseteknologiaa, puolustusteollisuutta ja sotilaallista päätöksentekoa. Operatiivisella tasolla sitä kiinnostavat joukkojen ryhmitys, johtamisjärjestelmät, lentotukikohdat, satamat, ilmatorjunta ja huoltoreitit. Taktisella tasolla tiedustelurakenteet muodostavat tilannekuvaa suoraan taistelukentältä.
GRU tehtävänä ei ole vain selvittää, mitä vastustaja tekee. Sen pitää myös tunnistaa vastustajan heikkoudet, häirittävät järjestelmät ja sodan aikana lamautettavat kohteet. Siksi esimerkiksi puolustusteollisuuteen kohdistuva tietomurto voi palvella samanaikaisesti teknologian hankkimista, toimitusketjujen kartoittamista ja myöhemmän sabotaasin tai sotilaallisen iskun valmistelua.
:
:
HENKILÖTIEDUSTELUSTA KYBEROPERAATIOIHIN
GRU ja SVR harjoittavat molemmat ulkomailla henkilötiedustelua. SVR painopiste on poliittisessa ja strategisessa ulkomaantiedustelussa, kun taas GRU keskittyy ensisijaisesti sotilaallisesti merkitykselliseen tietoon. Vastuualueet kuitenkin limittyvät, ja Venäjän tiedustelupalvelut kilpailevat vaikutusvallasta ja pääsystä maan johtoon.[1]
GRU käyttää diplomaattipeitteellä toimivia tiedustelu-upseereita, sotilasasiamiehiä, peitehenkilöllisyyksiä sekä värvättyjä paikallisia lähteitä ja välikäsiä. Henkilötiedustelua täydentävät viesti-, signaali-, elektroniikka-, satelliitti- ja kybertiedustelu.
Kyberoperaatio ei GRU näkökulmasta ole muusta toiminnasta irrallinen ”hakkerihyökkäys”. Sen avulla voidaan varastaa tietoa, kartoittaa yhteysverkostoja ja kriittistä infrastruktuuria, paikantaa sotilaallisia kohteita, valmistella fyysistä iskua tai häiritä vastustajan johtamista.
:
:
ORGANISAATIOSTA TUNNETAAN VAIN OSA
GRU tarkka organisaatio, henkilöstömäärä ja sisäiset komentosuhteet ovat salaisia. CRS arvioi vuonna 2020 sen jakautuvan 15 hallintoon, joista neljä oli alueellisia ja 11 tehtäväkohtaisia.[1] Tätä lukua ei kuitenkaan pidä esittää varmistettuna vuoden 2026 organisaatiokaaviona.
Julkiset syytteet, pakotepäätökset ja tiedusteluviranomaisten attribuutiot ovat paljastaneet ainakin neljä tunnettua yksikköä:
‼️ Sotilasyksikkö 26165: 85. erityispalvelujen pääkeskus, joka tunnetaan myös nimillä APT28 ja Fancy Bear. Sen toimintaan kuuluvat kybervakoilu sekä tietojen varastaminen ja julkaiseminen.
‼️ Sotilasyksikkö 74455 – erityisteknologioiden pääkeskus, Sandworm eli APT44. Se on yhdistetty tuhoaviin kyberoperaatioihin, kuten Ukrainan sähköverkkoon kohdistuneisiin hyökkäyksiin ja NotPetya-haittaohjelmaan.[1][3]
‼️Sotilasyksikkö 29155 – 161. erikoiskoulutuskeskus, joka on yhdistetty sabotaasiin, salamurhaoperaatioihin ja sittemmin myös tuhoaviin kyberhyökkäyksiin.
‼️Sotilasyksikkö 54777 – 72. erityispalvelukeskus, joka on avoimissa lähteissä yhdistetty psykologisiin ja informaatio-operaatioihin.[1]
Britannian hallituksen heinäkuussa 2026 julkaiseman katsauksen mukaan yksiköt 26165 ja 74455 muodostavat GRU vakiintuneen kyberkyvyn. Yksiköllä 29155 on lisäksi oma, myöhemmin muodostettu kybersiipensä.[3]
Yksiköt voivat tukea samaa operaatiota. Britannian mukaan 26165 ja 74455 yrittivät hankkia tietoa Sergei ja Julija Skripalin myrkytyksen tutkinnasta, vaikka fyysinen operaatio yhdistettiin yksikköön 29155.[3]
:
:
KAIKKI SPETSNAZ-JOUKOT EIVÄT KUULU GRUHUN
Venäjän spetsnaz tarkoittaa yleisesti erityistehtäviin tarkoitettuja joukkoja. Omia spetsnaz-yksiköitä on GRU lisäksi muun muassa FSBä, kansalliskaartilla ja sisäministeriöllä. Venäjällä on myös yleisesikunnan alainen erikoisoperaatiojoukkojen johto SSO.
GRU sotilastiedusteluperinteeseen kuuluvien spetsnaz-prikaatien tehtäviä ovat kaukotiedustelu, toiminta vastustajan selustassa, arvokkaiden kohteiden paikantaminen, maalinosoitus, ratsiat ja sabotaasi.[1]
Niiden tehtävä ei siten pääty tiedon hankkimiseen. Tiedustelijat voivat myös osallistua paikantamansa kohteen lamauttamiseen. Kaikkien GRU yhdistettyjen spetsnaz-joukkojen päivittäistä johtamista ei kuitenkaan hoideta suoraan Moskovasta, vaan osa toimii sotilaspiirien ja operatiivisten johtoportaiden alaisuudessa.
:
:
TIEDUSTELUA JA PEITETTYÄ VOIMANKÄYTTÖÄ
GRU erityispiirre on sen kaksoisluonne: se sekä hankkii tietoa että toteuttaa sotilaallisia ja salaisia operaatioita.
CRS mukaan sen toimintaan kuuluvat perinteisen sotilastiedustelun lisäksi kyberoperaatiot, informaatiovaikuttaminen, sabotaasi, paikallisten sijaistoimijoiden ohjaaminen ja kohdennetut väkivaltaoperaatiot.[1]
Saman toimintakokonaisuuden aikana GRU voi:
♦️ hankkia tietoa kohteesta
♦️ värvätä paikallisen avustajan
♦️ murtautua tietojärjestelmään
♦️ valmistella fyysisen operaation
♦️ käyttää erikoisjoukkoa tai ulkopuolista välikättä
♦️ tukea operaatiota informaatiovaikuttamisella.
GRU operaatioita on paljastunut paljon, mikä on synnyttänyt kuvan huolimattomasta tiedustelupalvelusta. Osa epäonnistumisista on todella johtunut heikosta operatiivisesta turvallisuudesta. Tutkijat ovat kuitenkin arvioineet, että GRU aggressiivinen toimintakulttuuri ja kilpailu muiden turvallisuuspalvelujen kanssa kannustavat riskinottoon.[1]
Operaation paljastuminen ei myöskään välttämättä merkitse epäonnistumista Kremlin näkökulmasta. Jos vastustajalle on aiheutettu riittävästi vahinkoa, Moskova voi kiistää osallisuutensa ja hyväksyä diplomaattiset seuraukset.
:
:
GRU ON OSA VENÄJÄN SOTAKONEISTOA
GRU ei ole vain Kremlin salainen iskuosasto eikä pelkkä ulkomailla toimiva vakoiluorganisaatio. Se on yleisesikunnan väline, joka yhdistää tiedon hankkimisen, kohteiden tunnistamisen, kybertoiminnan, erikoisjoukot ja peitetyn voimankäytön.
Sen toimintaketju ulottuu:
♦️ tiedon hankinnasta kohteen tunnistamiseen,
♦️ sen heikkouksien arviointiin ja
♦️ tarvittaessa häiritsemiseen tai tuhoamiseen.
Tämä selittää, miksi GRU toimii samanaikaisesti Ukrainan taistelukentällä ja Euroopan varjopuolella. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan GRU toimintaa Ukrainassa Krimin valtauksesta ja Donbasin peiteoperaatioista täysimittaisen sodan agenttiverkostoihin, kyberoperaatioihin, maalittamiseen ja erikoisjoukkoihin.
:
:
2.9.2026
Jarmo Nieminen
Artikkeli on jaettu ensin Facebookissa