Ajatus koko Suomen myymisestä herättää vastustusta vain siksi, että se paljastaa jotakin epämiellyttävää:

kansallisvaltio ei ole ikuinen eikä moraalinen välttämättömyys.

Me olemme tottuneet pitämään kärsimystä hyveenä:

  • talvi karaisee
  • syrjäisyys kasvattaa
  • vaikeus tekee paremmaksi

Nämä ovat kertomuksia, eivät analyysejä.

Todellisuudessa Suomi on valinnut pysyä paikassa, joka on yhä vähemmän järkevä, koska liike tuntuu luopumiselta. Mutta luopuminen ei ole häviö, jos vastineeksi saadaan toimivampi elämä.

Geeniperimä sekoittuisi.

Perinnölliset sairaudet vähenisivät.

Kulttuuri muuttuisi, kuten se on aina muuttunut.

Suomalaisuus ei katoaisi.

Se lakkaisi olemasta pakko.

Tämä ei ole pako eikä luovutus.

Tämä on ehdotus siitä, että kansakunta kohdeltaisiin aikuisena toimijana, ei kohtalona.

Jos maa ei enää palvele ihmisiä, se voidaan myydä.

Jos identiteetti ei kestä muuttoa, se ei ollut identiteetti vaan tapa.