Arhippa Pirtolan mielenkiintoinen kirjoitus kopioitu luvan kanssa threadsista.

”Suomessa tulisi alentaa verotusta, koska muualla, esim. Sveitsissä, on paljon alhaisempi verotus, mutta tiet huolletaan silti.”

Tämänsuuntaisia kommentteja on tullut vastaan. Lähdetäänpä siis purkamaan tätä asiaa.

Kyllä, Sveitsin veroaste on selvästi Suomea matalampi. Mutta tästä ei seuraa, että Suomen pitäisi vain laskea verot ja odottaa, että tiet, koulut, terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan perusrakenne pysyvät kunnossa. Veroaste ei ole sama asia kuin verokertymä.

Ratkaisevaa on myös se, kuinka suuri ja tuottava talous verojen taustalla on.

Vuonna 2024 Suomi keräsi veroja arviolta noin 20700 euroa asukasta kohti. Sveitsi keräsi noin 26100 euroa asukasta kohti. Toisin sanoen Sveitsi voi verottaa suhteessa BKT:hen vähemmän, mutta kerätä silti enemmän rahaa per ihminen, koska sen veropohja on paljon vahvempi.

Ja tässä tulee mielenkiintoinen kohta: julkisia menoja oli Suomessa noin 28 300 euroa asukasta kohti, mutta Sveitsissä noin 31 000 euroa asukasta kohti. Eli jos julkisten menojen määrä per ihminen ratkaisee, Sveitsihän on varsinainen sosialistivaltio. Ainakaan se ei ole esimerkki siitä, että hyvin toimiva yhteiskunta syntyy kuihduttamalla julkinen sektori nälkäkuurille.

Sveitsin salaisuus ei ole köyhä julkinen sektori, vaan poikkeuksellisen vahva veropohja.

Sveitsi on finanssialan, varainhoidon, vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, lääketeollisuuden, kemian, tarkkuusteollisuuden ja korkean lisäarvon viennin huippumaa. Se on myös kansainvälisesti innovatiivisuuden huippumaa. Pienempi prosentti suuresta ja erittäin tuottavasta kakusta voi olla enemmän kuin suurempi prosentti pienemmästä kakusta.

Tämä on se kohta, joka Suomessa usein hypätään yli. Meillä puhutaan paljon siitä, miten julkisen sektorin pitää säästää, leikata ja sopeutua.

Mutta vähemmän siitä, miksi yksityinen sektori ei ole rakentanut vastaavaa korkean lisäarvon veropohjaa: vientiä, innovaatioita, jalostusarvoa, investointeja ja kansallista vaurautta.

Sveitsikään ei ole maa, joka vain leikkasi itsensä rikkaaksi. Sillä oli 1990-luvulla vaikea talousjakso: hidasta kasvua, alijäämiä, velkaantumista ja julkisen talouden paineita. Se vastasi tilanteeseen sekä verotusta vahvistamalla että myöhemmin 2000-luvulla tiukemmalla menokurilla ja velkajarrulla.

Eli Sveitsin tarina ei ole “verot alas ja julkinen alas”, vaan vahva veropohja, verouudistukset, menokuri, institutionaalinen vakaus ja korkean lisäarvon talous.

Samaan aikaan Suomessa yhteisöveroa on jo laskettu vuosikausia. Se laski ensin 26 prosentista 24,5 prosenttiin ja sitten 20 prosenttiin. Nyt sitä halutaan laskea 18 prosenttiin. Mutta VATT:n tutkimuksen mukaan aiemmat yhteisöveron alennukset eivät lisänneet yritysten investointeja.