Länsi-Rooma – imperiumin roskapankki – teki konkurssin.
Valtakunnan itäinen puolisko oli tuottavampi, vauraampi, kaupungistuneempi ja paremmin puolustettavissa. Länsi oli sotilaallinen taakka: pitkät rajat, harva veropohja, jatkuva sotilaallinen paine. Sen puolustaminen maksettiin palkkasotilailla ja velalla.

Ulosottomiehet Roomassa.
Ei auttanut, vaikka keisarit yrittivät kasvattaa veronmaksajien ja sotilaiden määrää jakamalla kansalaisuuden kaikille vapaille miehille. Kun raha, armeija ja legitimiteetti loppuivat yhtä aikaa, valtio romahti.
Mutta laki ei.
Roomalainen oikeus tarkoitti, että vaikka valtio katosi, velat, omistus, sopimukset ja vastuut jäivät voimaan. Kaupankäynti jatkui. Maatiloilla oli omistajat. Vuokraviljelijöillä oli velvollisuudet. Perintöjä jaettiin. Velkoja perittiin.
Koska joku joutui hoitamaan nämä asiat, ne jäivät niille, joilla jo oli kädet savessa: maanomistajille. Kun germaaniset sotapäälliköt ottivat haltuunsa alueita, he eivät hävittäneet roomalaista järjestelmää — he sulautuivat siihen. Usein miekalla, yllättävän usein avioliitolla.
Frankkeja, beijerilaisia, longobardeja, burgundeja — nimiä tuli ja meni. Mutta oikeus jäi. Roomalainen laki möllötti kaikkien sotien ja dynastioiden keskellä kuin peruskallio.
Se loi jotakin täysin poikkeavaa: yhteiskunnan, joka oli rakennettu sopimuksista.
Idän patrimoniaalisissa järjestelmissä — Persiassa, kalifaateissa, keisarillisessa Kiinassa — kaikki kuului hallitsijalle: maa, ihmiset, kauppa, oikeus. Lännessä ei.
Roomalaisen oikeuden perintönä lännessä edes maaorja ei ollut omaisuutta, vaan henkilö, joka oli sopimussuhteessa isäntäänsä. Vuokraviljelijä oli velvollinen maksamaan, mutta hänellä oli oikeus maahansa. Paroni oli sopimussuhteessa kreiviin. Kreivi piispaan. Piispa kuninkaaseen. Kuningas jumalaan ja perinteeseen.
Kaikki riippui sopimuksista.
Ja sopimus on aina kaksisuuntainen: siinä on velvoitteita ja oikeuksia.
Feodalismi ei syntynyt sattumalta. Se syntyi jo ennen imperiumin romahtamista. Keisarit tekivät sopimuksia sotilaiden kanssa:
Puolusta rajaa, saat maata.
Germaanisille sotureille annettiin feudum — maa-alue valtakunnan laidalta — vastineeksi sotapalveluksesta. Valtion tehtävä yksityistettiin. Turvallisuus ulkoistettiin. Talousjärjestelmä syntyi.
Tätä kutsumme feodalismiksi:
konkurssipesästä syntynyt sopimusyhteiskunta.
Ei demokratia.
Ei vapaus.
Vaan järjestelmä, jossa valta oli sidottu velvollisuuksiin — ja jossa ketään ei omistanut kukaan.
Ja siitä alkoi länsi.
Vastaa