Tiesittekö, että moskovalaiset alkoivat kutsua itseään venäläisiksi (русские) oikeastaan vasta noin sata vuotta sitten?

Sitä ennen he olivat ennen kaikkea suurvenäläisiä (великоросы). Sana russki taas tarkoitti laajempaa kokonaisuutta, johon luettiin suurvenäläisten lisäksi myös ukrainalaiset – joita kutsuttiin pikkuvenäläisiksi (малоросы) – sekä valkovenäläiset.

Vuoden 1897 Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta kertoo tästä paljon. Kuvissa suurvenäläinen, valkovenäläinen ja pikkuvenäläinen esitetään kolmena eri hahmona, mutta taulukossa heidät niputetaan saman otsikon alle: russkiye.

Ajatus siitä, että juuri moskovalaiset yksin olisivat “venäläisiä”, on siis historiallisesti varsin tuore.

Ennen 1700-lukua Moskovan valtion asukkaat kutsuivat itseään moskovalaisiksi. Ukrainan alueella taas puhuttiin ruteeneista tai rusyneista. Karpaateilla on ihmisiä, jotka käyttävät edelleen nimeä rusyni.

Tämä ei ole aivan kohtuutonta, sillä alkuperäinen Rus sijaitsi Kiovassa aikana, jolloin nykyisen Moskovan seuduilla oli enemmän sammakoita, karhuja ja metsää kuin valtiollista järjestäytymistä.

Vielä 1600-luvulla hetmani Bohdan Hmelnytskyi käytti itsestään nimitystä “Rusin hetmani”.

Nykyukrainassakin sanasto kertoo menneisyydestä. Sana ruskyi viittaa vanhaan Rusin perinteeseen, kun taas nykyvenäläisestä käytetään sanaa rosijanyn.

1700-luvulla Moskovan valtio kuitenkin omaksui Rusin nimen omakseen. Siitä alkoi historiallinen sotku, joka jatkuu edelleen.

Kun nyky-Venäjä puhuu 900- tai 1000-lukujen “venäläisistä”, se viittaa usein valtioon ja kulttuuriin, jonka keskus oli Kiovassa. Historiallinen yhteys on olemassa, mutta se ei ole sama asia kuin suora jatkuvuus.

Vertaus voisi olla tämä:

Se, että Venäjä väittää alkaneensa Kiovan Rusista, on vähän kuin Yhdysvallat väittäisi alkaneensa 500-luvun Wessexin kuningaskunnasta.

Yhteys on olemassa. Kieli, uskonto ja osa kulttuuriperinnöstä kulkevat mukana.

Mutta olisi melko erikoista kutsua Alfred Suurta amerikkalaiseksi kuninkaaksi.

Silti juuri näin tapahtuu, kun Kiovan ruhtinas Vladimir Suuresta tehdään jälkikäteen “venäläinen” sanan nykyisessä merkityksessä.

Historialla on ikävä tapa muuttua politiikaksi.

Volodymyr Kukharenkon artikkelin pohjalta.