Tarja Elovena Koivumäen asiallinen purku Väyrysen valehtelusta.
Minulle tarjottiin äsken todisteeksi Ukrainan Maidanin ”vallankumouksen” laittomista seurauksista Paavo Väyrysen haastattelua (marraskuu 2025). En ollut sitä nähnyt, joten perehdyin. En linkkaa sitä, koska en halua klikkejä haastattelulle. Väyrynen valehtelee siinä aivan härskisti. Koska Väyrysen ”asiantuntemusta” käytetäänntähän tarkoitukseen usein, puretaanpa väitteet osiin.

Kuva: Kuvakaappaus Väyrysen haastattelusta marraskuussa 2025.
Väyrynen sanoo, että Ukrainan laillisesti valittu presidentti syöstiin vallasta, ja sen jälkeen nimitetty uusi hallitus ”päätti välittömästi poistaa venäjän kielen virallisen vähemmistökielen aseman ja päätti myös, että Ukraina hakee NATO:n jäsenyyttä”. Kaikissa kolmessa väitteessä on vakavia virheitä.
1. Janukovytšin aseman olen käynyt perusteellisesti läpi aiemmin, joten siitä vain lyhyt kertaus. Janukovytš oli laillinen presidentti täysin valtaoikeuksin toukokuun vaaleihin asti. Vaaleissa valittiin Porošenko. Aikaistettujen vaalien järjestäminen kuului osana Maidanin verilöylyn jälkeiseen kriisin ratkaisemiseen tähtäävään sopimukseen, jonka Janukovytš itse allekirjoitti. Ainoa, joka ei allekirjoittanut, oli neuvotteluissa mukana ollut Venäjän presidentin erikoisedustaja Lukin.
Koska Janukovytš poistui Venäjälle ja Ukrainan rajaviranomaiset raportoivat rajaloukkauksesta Krimillä, jonne Venäjä ryhtyi tuomaan runsaasti joukkoja, Ukrainan korkein lakia säätävä elin Rada oli ennennäkemättömän tilanteen edessä. Maata kohtasi vakava turvallisuusuhka, eikä presidenttiä tavoitettu. Näissä oloissa Rada nimitti virkaatekevän presidentin (Turtšinov). Krimin valtaus alkoi. Janykovytš pysyi Venäjällä.
2. Venäjän kielellä ei ole koskaan ollut Ukrainassa virallisen kielen asemaa. Sen sijaan alueilla, joilla väestöstä vähintään 10% on venäjänkielisiä, venäjän käyttö virallisissa yhteyksissä on ollut mahdollista. Muutoin virallisena kielenä on itsenäistymisestä 1991 asti ollut ainoastaan ukraina.
Rada (ei siis hallitus, kuten Väyrynen ”vallankumousta” korostaakseen väittää, vaan koko ajan normaalisti istunut parlamentti) päätti kyllä Maidanin järkytyksen jälkimainingeissa 23.2. voimassaolevan vuoden 2012 kielilain kumoamisesta. Tämä päätös ei kuitenkaan koskaan edennyt laiksi, sillä (tavallaan ”vallankumouksen” seurauksena nimitetty) virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšinov ESTI sen veto-oikeudellaan.
Venäjän kieltä ei ole Ukrainassa kielletty missään vaiheessa. Vuonna 2019 säädettiin kielilaki, joka määräsi ukrainan kielen pakolliseksi virkatoiminnassa ja julkisissa palveluissa. Tämäkään laki ei kiellä myös muiden kielten käyttämistä tarvittaessa.
Joulukuussa 2025, sodan ollessa jo pitkään käynnissä, Ukraina poisti venäjän kieleltä suojellun vähemmistökielen aseman. Tämä tarkoittaa, että julkisia varoja ei käytetä venäjän kielen aseman parantamiseen. Venäjän kieltä ei ole edelleenkään kielletty, mutta esim. venäjänkielistä opetusta antavan tai julkaisutoimintaa harjoittavan täytyy tehdä se omin varoin.
3. NATO-jäsenyyden hakemisessa Väyrynen menee täysin metsään. Ukraina sääti vuonna 2010 lailla liittoutumattomasta statuksesta. Maidanin yhteydessä lakiin ei kajottu ollenkaan. Päin vastoin, uusi hallitus linjasi 18.3.2014 nimenomaan, että jäsenyys EI ole asialistalla. Pääministeri Arseni Jatsenjuk piti myös samana päivänä 10 min. kestäneen televisiopuheen, jossa hän selvitti hallituksen kantaa kansalaisille. Samaan aikaan oli käynnissä Krimin valtaus, joka oli ukrainalaisille valtava järkytys. Venäläisiä oli pidetty veljeskansana, mutta tästä eteenpäin vastustus kasvoi. Mielipidetutkimukset osoittivat NATO-kannatuksen kasvua. Jatsenjuk rauhoitteli kansalaisia ja sanoi, että Ukraina nojaa ”vahvaan omaan puolustukseen”.
Vasta elokuussa 29.8. puolueettomuudesta määrännyt laki kumottiin. Krim oli silloin jo liitetty Venäjään ja välit tulehtuneet. NATO-jäsenyyden hakemisesta EI kuitenkaan vieläkään päätetty, tämä aika koitti vasta 30.9.2022. Sitä ennen helmikuussa 2019, viisi vuotta Maidanin jälkeen Ukraina kirjasi perustuslakiinsa TAVOITTEEN EU- ja NATO-jäsenyydestä.
Ukrainan itsenäistyessä 1991 itsenäisyysjulistukseen kirjattiin maininta puolueettomuustavoitteesta. Kyseessä ei ole sopimus eikä neuvottelutulos, vaikka Venäjä nykyään vetoaa siihen sopimuksena. Neuvostoliiton hajotessa Ukrainaan jäi n. 2500 ydinkärkeä. Ne luovutettiin Venäjälle. Vastaavasti Venäjä sitoutui takaamaan Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden. Molemmat maat liittyivät myöhemmin NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan, eikä Venäjällä ollut mitään huomauttamista asiaan. Väyrynen korostaa Venäjän kokemaa NATO:n uhkaa, mutta tuohon aikaan Venäjä oli itse NATO:n partneri ja tarjosi liittokunnalla Uljanovskista myös käyttöön lentotukikohtaa. ”Geopoliittinen uhka” on Putinin toisen presidenttikauden aikana kehitetty selitys ekspansiiviselle politiikalle.
Alkuperäinen kirjoitus FB:n puolella.
Vastaa